Lempäälän RWM:n historia – matka pienen pojan visiosta alan edelläkävijäksi

Ota yhteyttä

RWM:n historia juontaa juurensa vuosikymmenien taakse, eräälle alakoulun englannin tunnille. Mitä tapahtui sen jälkeen, kaikkien näiden yrityksen toimintavuosien aikana?

Tutustu tarinaamme sekä mielenkiintoisiin esimerkkitapauksiin tällä sivulla ja pyydä tarjous omalle hankkeellesi! Palvelemme asiakkaita Lempäälästä käsin koko Suomen alueella.

Lyhyt historia

Tuleva yrittäjä tykkäsi jo lapsena puuhailla kaikenlaisten vekottimien parissa ja rakenteli mielellään monenmoisia sähköhimmeleitä.

Enne

Alakoulussa englannin tuntien alettua piti pöydällä olla paperista taitettu lappu, johon oli kirjoitettuna oma englantilainen nimi, tässä tapauksessa "Roy".

 

Seurasi hieman tuunattu versio eli pahvista, muovikalvosta, paristosta ja polkupyörän polttimosta rakennettu valolaatikko, jossa nimi loisti kirkkaana. Se oli selvästikin valomainos, joka todella täytti tehtävänsä eli veti huomion puoleensa jopa niin vahvasti, että se piti lopulta poistaa tasa-arvon nimissä.

Huvittavaa

Koulupoika oli saanut jostain käsiinsä diodeja ja ihmetteli niitä – sähkö kun kulkee niissä vain yhteen suuntaan. Poika sattui kasamaan ne sopivasti neliöksi ja hoksasi, että kun syötti vaihtosähköä kahteen kulmaan, tuli tasasähköä ulos kahdesta muusta kulmasta. Heureka! Tätä seurasi esittely elektroniikkaliikkeessä, jossa todettiin, että hieno peli, mutta tasasuuntaaja on itse asiassa keksitty jo 70 vuotta sitten, J. A. Flemingin toimesta, vuonna 1902.

Tästä syntyi kuitenkin tuote autoihin: valohälytin, joka hälytti, kun autossa jäi valot päälle ja myös kun lähdettin ajamaan ilman valoja. Ajovalopakko oli astunut Suomessa juuri voimaan, joten tuotteelle oli kysyntää. Autotehtaat reagoivat jälkijunassa tähän tarpeeseen vasta vuosikymmenten päästä. Tästä seurasi huomattava myynti autotarvikeliikkeisiin, ja jakelu niihin hieman alaikäisenä mopolla ja sitten myöhemmin tehokkaammin autovarustetukku Koivusen kautta.

Tässä RWM:n ensimmäinen varsinainen kaupallinen tuote 50-vuoden takaa.


Valohälytin. Löytyi tuotemuseostamme. Ehjä toki.


Ehkä jollain on sellainen vielä jopa käytössä museoautossaan? Pikku rasia siis kätkee neljä diodia (= tasasuuntaaja), joita nuorenpuoleisen Yrittäjän hoitaja-Äiti juotti alihankintatyönä kasaan, sekä piezo-summerin. Koekäytössä tuote oli ennen kuluttajajakelua Yrittäjän opettaja-Isän keltaisessa Datsun 100A:ssa.


Asennusohje on Yrittäjän itse tuolloin kirjoittama ja lempääläisen Teiskon Kirjapainon painama 1972. Tuotteen jakelija, Autotarviketukku Koivunen Oy elää hyvin voi - perustettu 1927!

Alkujuuri

Kesätöissä urheiluvälinetukussa tuleva yrittäjä päätyi tekemään – kun juoksuratojen reunojen asennukset eivät oikein maistuneet – seiväshypyn keskittymisaikanäytön. Se oli alkeellinen akulla toimiva mekaaninen viritys, mutta monin verroin parempi kuin silloin vielä käytössä olleet numerolevyt, joita toimitsijat näyttivät suorittajille.

10 000 markan idea

Lukioaikana liikeideoita miettiessä tuli mieleen sää, josta kaikki aina puhuvat ja vaihtavat ajatuksia. Muistissa oli myös aiemmin kehitetty numeronäyttö. Voisiko siitä kehittää liikeidean? Mieleen juolahti ajatus suurikokoisesta lämpömittarista, jossa olisi mekaaninen näyttö lyhytikäisten ja huonosti näkyvien lamppujen sijaan.

 

Idea esiteltiin silloisen Lempäälän-Viialan Osuuspankin toimitusjohtaja Harry Hällbergille, joka oivalsi oitis laitteen huomionarvon ja hyödyn pankille. Tarjous pyydettiin, ja tarjouksen päiväys oli 3.1.1980. Seurasi pikainen tilaus, jonka kauppahinta oli melkoisen merkittävä ja motivoiva eli tasan 10 000 markkaa. Elinkeinoilmoitus jätettiin tuolloin nimismiehelle.

 

Mittari asennettiin keväällä pankin seinälle. Laite toimi, mutta se oli ensimmäinen laatuaan ja prototyyppi, joten tuotekehittely tapahtui seuraavan vuoden aikana sananmukaisesti seinällä. SE OLI KUITENKIN SUOMEN ENSIMMÄINEN JULKISLÄMPÖMITTARI! Kuinka ollakaan, senkin jälkeen Lempäälässä on tapahtunut lukuisia monenmoisia ihmeitä. Kuten Ideapark maaseutukuntaan. 

 

Vuoden päästä laite oli kehittynyt jo sille tasolle, että sitä arvasi markkinoida muuallekin. Tuli mieleen, josko muutkin Osuuspankit olisivat kiinnostuneita, kun oli jo peräti yksi tyytyväinen pankkiasiakas? Suurella itseluottamuksella otettiin yhteys OKO-välitykseen, Osuuspankkien Keskuspankin silloiseen hankintaorganisaatioon. Tästä seurasi toimitus lähiympäristöön Orivedelle, Mänttään, Ylöjärvelle, Viialaan, Toijalaan, Länkipohjaan, Humppilaan, Narvaan, Vesilahdelle, Koskenkylään, Kuljuun, Sääksjärvelle, Urjalaan, Iittalaan, Kuruun, Siuroon, Punkalaitumelle, Karkkuun, Hauholle, Mouhijärvelle, Suodenniemelle, Ikaalisiin jne lähiympäristössä ja lopulta satoihin Osuuspankkeihin kautta maan. Kaikki tehtiin itse, ja tavallinen työpäivä oli vaikkapa reissu Muonioon, asennus lumihangessa pankin katolla ja paluu saman tien takaisin valmiina uuteen työpäivään.

 

Muutkin pankit innostuivat, mistä seurasi toimituksia Säästöpankeille ja Suomen Yhdyspankille ympäri Suomen. Idean yleistyessä siitä innostuivat myös muut kuin pankit. Ensimmäinen ei-pankkiasiakas oli Salon Neulomo, jonne kauppaneuvos Kivimäki tilasi valtavan mittarin katolle asennettavaksi.

microclock ohjain

Hämeen Rakennuskoneen mittari asennettiin 7.7.1982 uuteen upeaan toimitaloon Tampereen Messukylässä. Se lienee Suomen vanhin yhä käytössä oleva alkuperäiskuntoinen, koskaan huoltoa tarvitsematon ulkonäyttötaulu. Kiilto Oy:n Suomen ehkä katsotuin mittari on kyllä vanhempi, mutta siihen teimme LED-saneerauksen 2010-luvulla, joten se ei ole alkuperäiskuntoinen.

 

Ohjainlaite tälle, siis elektroniikkaa joka on valmistettu 1982. Sille on näemmä valittu operaattoriksi "Katja". Napakat käyttöohjeetkin näkyvät. Yleisesti elektroniikan komponenttien vanhentumisiäksi (väsyminen) on arvioitu 10-20 vuotta. Korkealuokkaisilla ja MIL-luokan komponenteilla toki pidempi. Laitteet tehtiin tuolloin kestämään, ja niin toki nytkin. Kuin Vorwerkin ikuisimurit. Tuolloin ohjainlaite, joka kykeni ohjaamaan kello-lämpömittaria, sijoitettiin aina sisätiloihin ja vastasi kooltaan ja painoltaan mekaanista kirjoituskonetta. Ohjaimen oli syytä olla sisällä, koska siitä asetettin kätevästi oikea kellonaika ja vuorottelutahti. Nyt ohjain on kämmenenkokoinen kortti, jossa muutama komponentti, joita tuskin näkee. Ohjaimen 10 kg:n paino on laihtunut 100 grammaan. Ohjaimen hinta oli tuolloin mallista riippuen 5-10.000 mk ja nyt muutaman satasen, euroja kylläkin. Silti Suomessa valmistettu. Ohjain on nyt näyttöön integroitu, koska saa tarkan kellonajan taivaalta. Kehitys kehittyy. Seuraavaksi varmaankin virtuaalinäyttö, jolloin ei tarvita rautaa ollenkaan, vain sovellus. Palataan tähän, ei kyllä huomenna, mutta kyllä varmastikin aikaisemmin kuin taas 42-vuoden kuluttua eli tätä kirjoittaessa 2064.

Jotkut olivat tuolloin sitä mieltä, ettei mekaaninen sähkömagneeteilla toimiva niin sanottu läppänäyttö voi mitenkään kestää. Sillä oli – ja on yhä – kuitenkin ylivoimaisia etuja verrattuna lamppu- ja jopa nykyaikaisiin led-näyttöihin, kestoajan ja olemattoman huollontarpeen lisäksi:

  • ylivoimaisen pieni sähkönkulutus, vain muutama watti verrattuna jopa useisiin kilowatteihin

  • mahdollisuus akkukäyttöön eli mobiili- ja tilapäiskäyttöön paikkoihin missä ei ole sähköä

  • rakenteen keveys ja joustavuus

  • erinomainen näkyvyys myös kirkkaalla auringonpaisteella

  • hinta, sillä neonputkinäyttö saattoi kustantaa tuolloin jopa 50 000 markkaa.

  • ei häikäise, on neutraali kuten valaistu kyltti

Kertatilauksesta laajamittaisiin toimituksiin

Erityisesti mieleen on jäänyt kahdeksan näytön kertatoimitus Viking Linen satamiin Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa 24.5.–29.5.1984. Asiakkaat alkoivat kysellä, ettekö voisi toimittaa myös valomainokset samalla reissulla? Ilman muuta, ja siitä seurasi pakettiauton ja peräkärryn täyteisiä huimia asennusreissuja kautta maan. Tuhansia toimituksia ja tarinoita – iloa tuottaa, kun uskomattoman suuri osa näistä 80-90–luvun laitteista on yhä toiminnassa.

 

Tuli tiedustelu, ettekö voisi kehittää jonotusnäytön, kun tuo näyttötekniikka on näemmä hallinnassa? Tämäkin sattui tulemaan koti-Osuuspankista, ja sen teki pankinjohtaja Rauno Toikka. Näin kävi, ja toiminta laajeni nyt jo kaikkialla oleviin vuoronumerojärjestelmiin, laadukkaan palvelun takaajiin.

 

Sisätilojen näyttötekniikaksi valikoitui tuolloin, jo 90-luvun alussa, LED – sen valovoima ei tuolloin riittänyt ulos, mutta sisälle se kyllä riitti. Ulkonakin tarvittiin jonotusjärjestelmiä. Silloin autokatsastuskonttoreita oli harvassa, ja jonot niissä sen mukaiset. Yli sataan toimipaikkaan valmistettiin ja asennettiin elektromekaaninen, myös aurinkoisella kelillä näkyvä vuoronumeronäyttö.

Talouskriisin jälkeinen aika

Talouskriisin seurauksena pankkikonttoreita vähennettiin rajusti, mutta asiakkaat eivät vähentyneet ollenkaan. Tilanteen hallitsemiseksi Merita Pankki, myöhemmin Nordea, tilasi yli sataan konttoriin vuorojärjestelmän ja niiden asennukset Hangosta Sodankylään. Tätä seurasi toimituksia terveyskeskuksiin, sairaaloihin, virastoihin, kauppaliikkeisiin, poliisilaitoksiin, kirjastoihin ja kaikenlaisiin palvelupisteisiin – kaikkialle, missä asiakkaita riittää ja missä halutaan palvella kiireettä, laadukkaasti ja oikeudenmukaisesti ilman pelkoa alati väijyvistä etuilijoista.

Jännittäviä ja erikoisempia hankkeita

Vastasimme – ja vastaamme! – kyselyihin myös lukuisista sovelluksista, kuten urheilunäytöistä, työturvatauluista, tuotannonohjauksen näytöistä, ampumanäytöistä ja muista vastaavista.

 

Erikoisin ja kaukaisin kohde kautta aikojen on Venäjän Krasnojarskissa, jonne valmistamamme näytöt lähtivät tukkilajittelukeskuksen käyttöön.

 

Jännittävä oli myös Suomen Pankin tilaus nelikanavaisesta inflaationäytöstä, jolle oli aivan erityisen tekniset vaatimukset ja joka sijoitettiin hermeettisesti suljettuun vitriiniin. Sen runko valmistettiin oksattomasta suorasyisestä tummaksi petsatusta Oregonin männystä, ja näytöt sijoitettiin messingistä painosorvattuihin kuppeihin. Tuotteen vastaanotti mieleen jäävästi kaksi taloustieteen tohtoria.

Edelläkävijän maine

Olimme saaneet mainetta yrityksenä, joka kykenee ja haluaa toimittaa erityisiä ja erikoisia rakenteita – sellaisia, joita ei muualta saa.

 

2000-luvulle tultaessa Osuuspankki kehitti uuden konseptin eli Uuden Ajan Konttorin. Siihen kuului mm sisätiloissa palvelutiskin päällä oleva suora tekstinäyttötaulu ja ja Infon päällä oleva pyöreä taulu, jota kutsuttiin "donitsiksi". Pankki valitsi meidät tekijäksi selvitettyään Euroopassa olevat muut toimijat, ja piti siis kehittää tyylikäs tekstinäyttö ja siihen sopiva käyttäjäystävällinen tietokoneelle asennettava hallintaohjelmisto. Tästä seurasi toimituksia useaan sataan konttoriin alkaen vuodesta 2003.

LED-näyttö teki tuloaan myös ulos. Sen valovoima oli kehittynyt huikeasti. LED-näyttö oli kustannustehokas, ja laitteet opittiin tekemään niin, että ne myös kestävät. LED on nyt ehdotonta valtavirtaa, ja käytämme lähes yksinomaan sitä näytöissämme. Sovelluksia on lukematon määrä, ja niitä tulee lisää kaiken aikaa.

 

Tästä huolimatta kykenemme edelleen toimittamaan tarvitseville mekaanisen "retronäytön", jolle on paikkansa esimerkiksi vanhassa arvorakennuksessa, johon LED ei sovellu tai sille ei ole saatavissa julkisivulupaa.

Case #2

Säästöpankki-säätiöstä otettiin meihin yhteys, säätiön asiamies soitti 15.3.2022. Halusivat Hauholle vanhaan pankkirakennukseen ajan- ja lämpötilannäyttäjän hauholaisten iloksi ja hyödyksi.


Säästöpankki-toiminta oli Hauholle alkanut jo 140-vuotta sitten, ja pankki siirtyi syksyllä 1970 Hauhon Säästökulma -nimiseen kerrostaloon.
Asensimme sinne näyttötaulun jo 80-luvulla, mutta se ja valomainokset purettiin pois pankin lopettaessa siellä konttorinsa keväällä 2021.


Säätiö hankki kiinteistön, ja perusti sinne Oma Holvi -nimisen toimitilan, jossa toimii edelleen Oma Säästöpankin palvelupiste ajanvarauksella hauholaisten hyödyksi. Lisäksi tiloihin valmistui toimistotiloja yrityksille, vuokrattava etätyötila sekä neuvottelu- ja kokoustila. Suurenmoista kerrassaan!

 

Vain kello ja lämpömittari puuttuivat, ja se oli vakava puute hauholaisista.

 

Pitkien ja perusteellisten keskustelujen aikana tarve määrittyi laitteeksi, joka on rauhallinen, eikä missään nimessä mikään vilkkuva väritykki.
He olivat olleet tyytyväisiä valmistamaamme vuosikymmeniä palvelleeseen viisarikellon ja elektromekaanisen lämpömittarin yhdistelmään, jossa kellotaulu oli valkoinen mustin viisarein ja tuntipalkein, lämpömittarin numeroitten ollessa valkoisia mustalla pohjalla.


Päädyimme kuitenkin ehdottamaan heille modernia tekniikka, eli led-näyttöä, joka kuitenkin täyttäisi toiveet tyylikkyydestä, rauhallisuudesta ja perinteisestä värimaailmasta.


Rakennuksen seinästä otettiin valokuva.

Hauho

Siihen laadittiin digitaalinen havainnekuva suunnitelmastamme, artistimme Neiti A.T. "The Moonshine" näytti taas kerran kykynsä.
Kuten yleensäkin, havainnekuvamme näyttää realistisen päivä- ja yönäkymän. Suunnitelma toimitettiin asiakkaalle jo 18.3.2022, muutaman päivän päästä ensiyhteydenotosta.

Hauhon Säästöpankkisäätiö led valkoinen 300 lämpö aika sekunnit countdown rwm Hauhon Säästöpankkisäätiö led valkoinen 300 lämpö aika sekunnit countdown rwm

Suunnitelman mukaan laitteen leveys olisi 2700 mm, korkeus 500 mm ja numerot 300 mm korkeat.
Kokemuksemme mukaan näyttö näyttäisi silloin rakennukseen nähden sopusointuiselta, ja mahdollistaisi tarvittavan luettavuusetäisyyden.

Siinä näkyy aika ja lämpötila yhtäaikaa eli ilman vuorottelua, neutraalin valkoisin perinteellisen selkein numeroin - itse asiassa tuossa -80-luvun taulussa oli myös, kappas, 300 mm korkeat numerot, kylläkin elektromekaaniset "läppä"näytöt. Siltä osin asiat siis eivät olleet muuttuneet, tarvittava lukualuevaatimus oli yhä sama, vuosikymmenet eivät muuta kaikkea. Nyt kuitenkin mukana kaikki nykyajan herkut, kuten digitaalinen mittaus ja gps, jolla aika siepataan sekunnin tarkasti taivaalta automaattisesti, eikä kesä/talviaikasiirrot tuota tuskaa, kun tapahtuvat automaattisesti ja oikea-aikaisesti. Eräs naapuri kyllä aika ajoin haluaa häiritä GPS-signaalia, mutta se ei kellonkäyntiä romauta, koska käy ilman sitäkin erittäin tarkasti varakiteen värähdellessä 5 000 000 kertaa /s.


Erikoisuutena laitteeseen lisättiin countdown -toiminta, eli tarvittaessa se voi myös näyttää laskevaa aikaa esim johonkin kylätapahtumaan kymmenen numeron avulla. Silloin se laskee alaspäin aikaa näyttäen jäljellä olevan ajan päivissä, tunneissa, minuuteissa ja sekunneissa suurimman ajan ollessa 999 pv 23 h 59 min 59 sekuntia eli melkein kolmen vuoden päähän. Toiminnon saa päälle ja alkuajan ohjelmoitua radiotoimisella rf-kaukosäätimellä. Kenties se laskee joskus vaikkapa aikaa Hauhon kuuluisiin Venetsialaisiin!

 

Asiakas mieltyi suunnitelmaan ja tilasi sen samantein, eli 21.3.2022, vai kuusi päivää ensiyhteydenotosta. Mitäs näitä nyt vetkuttelemaan ja jahkailemaan kannattaa ryhtyä?

 

Tuote myös valmistui vastaavasti reippaasti, ja oli koekäytössä jo 4.4.2022. Tapamme mukaan asensimme siihen jo valmiiksi asennuksen helpottamiseksi tarkkaan selvitetyn oikean mittaisen anturikaapelin 30 m integroidulla anturilla ja kytkentäkaapelin 5 m. Meistä on miellyttävää, ettei asentajien tarvitse asennuspaikalla kenties jopa haastavissa olosuhteissa aukoa koteloa ja tehdä sisäisiä kytkentöjä, kun se kerran ei ole välttämätöntä. Ylimääräiset kytkentärasiat seinällä eivät myöskään sitä yleensä kaunista. Se on laatua, sanoisimme. Havainnekuvaan verrattuna toimitetusta taulusta jätettiin sekunnit pois, joten se on siltäkin osin asiakkaan toiveen mukaisesti rauhallinen.

 

Asentajat hakivat laitteen 8.4.2022 - se asennettiin havainnekuvamme osoittamaan paikkaan samantein. Eli ensiyhteydenotosta keskustelujen, havainnekuvien, ja valmistuksen jälkeen projekti oli valmis ja täydessä käytössä alle kuukaudessa.


Tässä vielä kuva juuri asennetusta taulusta, ja kyllähän tuo melkoisesti muistuttaa tälläkin kertaa havainnekuvaa. Hyvin toteutettu havainnekuva vastaa kyllä todellisuutta, ja on hyödyllinen sekä havainnollinen apu päätöksentekoon.

Led aika lämpö Hauho rwm

Case #1 – Sastamalan torikello

"Caseja" on on tietysti ollut vuosikymmenten aika loputtomasti, mutta aloitamme tässä merkittävimpien keissien kertomisen. Sastamalan torille haluttiin torikello. Projekti perustuu vuoden 2015 kuntalaisaloitteeseen. Siitä haluttiin myös maamerkki ja tapaamispaikka, pysyvä ilo sastamalaisille ja nähtävyys turisteille. Varat siihen kerättiin Pentti Hiirijoen hiihtotempauksella, Osuuspankin ja kaupungin kustantaessa loput.

 

Arkkitehtitoimisto Leena Carelsen luomana syntyi idea Herra Hakkaraisen kellotalosta. Talo toteutettiin Corten-teräksestä (Sasky), ja se sai graniittiset perustukset. Viisarikello ja sen ohjaustekniikka tilattiin meiltä.

 

Tuotantovaihetta sävytti mojovasti kiire ja myös covid-epidemian aiheuttamat toimitusvaikeudet, mutta nämä voitettiin luovuudella ja priorisoinnilla. Kello on kaksipuoleinen, ja sen kellotaulut ovat taatusti ainutlaatuisia.

Kellotaulu Hakkarainen RWM 2021

Kello valmistusvaiheessa

Viisarikello Herra Hakkarainen RWM 2021

Viisarikello koekäytössä

Viisarikello Hakkarainen Sasky RWM 2021

Kellon sovitus terästaloon

Herra Hakkarainen Torikello Sastamala RWM 2021

Torikellotalon paljastustilaisuus

Herra Hakkaraisen torikellotalon paljastustilaisuus Sastamalassa 10.12.2021 klo 17:00.

Yhteydenottokuvake

Tutustu RWM:n historiaan ja tilaa laadukkaat informaatiotekniikan tuotteet Lempäälästä!

Yhteydenotto